OVTES 2018– 2019
2018–2019
-
Sisällysluettelo
- Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
- Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
-
Osio A Yleinen osa
- I Soveltaminen ja työrauha
- II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus
- III Työaika
- IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha
- V Virantoimituksen keskeytys
- VI Yhteiset opettajat
- VII Virkasuhteiset tuntiopettajat
- VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat
-
Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
- I Soveltaminen ja palkkaperusteryhmä
- II Palkka
- III Työaika
- IV Virantoimituksen keskeytys
- V Määräajaksi otetut
- VI Erinäisiä määräyksiä
-
Osio B Liite 1 Peruskoulu
- I Määritelmiä
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajien palkka ja työaika
- Osio B Liite 2 Lukio AvaaSulje
-
Osio B Liite 3 Aikuislukio
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajien palkka ja työaika
-
Osio C Liite 1 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö
- I Soveltaminen
- II Rehtori ja apulaisrehtori
- III Palkka
- IV Työaika
- V Vapaajaksot
- VI Virka- ja työvapaa
- VII Tuntiopettajat
- Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
-
Osio C Liite 4 Ammattioppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
-
Osio C Liite 5 Kauppaoppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
-
Osio C Liite 6 Taide ja viestintäkulttuurioppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
- Osio C Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos AvaaSulje
-
Osio C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos
- I Soveltaminen
- II Viranhaltijoiden palkka
- III Viranhaltijoiden työaika
- IV Tuntiopettajat
- V Erinäisiä määräyksiä
- Osio C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos AvaaSulje
- Osio D Ammattikorkeakoulu -poistettu-
- Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
- Osio F Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön yhteiset määräykset
-
Osio F Liite 10 Musiikkioppilaitos
- I Viranhaltijoiden palkka
- II Viranhaltijoiden työaika
- III Tuntiopettajien palkka ja työaika
- IV Erinäisiä määräyksiä
- Osio F Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu AvaaSulje
-
Osio F Liite 12 Kansalaisopisto
- I Viran-/toimenhaltijoiden palkka
- II Viran-/toimenhaltijoiden työaika
- III Tuntiopettajat
- IV Erinäisiä määräyksiä
- Osio F Liite 13 Kansanopisto AvaaSulje
-
Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön työaikakokeiluja koskevat sopimusmääräykset
- I Soveltaminen
- II Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika ja palkka
- III Peruskoulun lisätehtäväkiintiö
- Palkkaliite
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
OVTES 2018–2019, voimassa 1.2.2018 lukien
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on 62 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 700 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 5 900 opettajaa.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-560-1
Sopimuksen nettiversioon tehdyt korjaukset
(23.4.2018) Osion B 13 a §:n määräykseen on lisätty 2 momentin teksti, joka on pudonnut pois painetusta sopimuskirjasta teknisen ongelman vuoksi.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Olemme kuulleet, että 1.5.2024 tuleva 0,77 %:n yleiskorotus on otettava huomioon OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa. Miten huomioimme tämän yleiskorotuksen? Voimmeko silti käyttää maaliskuun palkkasummaa järjestelyerän laskennassa?
1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.
Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:
” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”
Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.
Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.
Miksi OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä kerroin on 1,0076 eikä 1,0077?
KT ja OAJ ovat yhdessä sopineet kertoimeksi 1,0076, joka tuottaa keskimäärin kustannusmuutoksen, kun koko kunta-alan aineistoon tekee 0,77 %:n yleiskorotuksen.
Kun yleiskorotus lasketaan, esimerkiksi tässä tapauksessa 0,77 %, ei palkkasumma yleensä kuitenkaan nouse 0,77 %. Palkkasummassa on yleensä aina joitakin ei-korottuvia palkanosia, kuten koulu- ja kuntakohtaisia, taide- ja taitoaineita, määrävuosilisiä jne. Tämä vuoksi kustannusmuutos ei ole sama kuin yleiskorotuksen prosentti.
Työnantaja voi halutessaan arvioida kustannuksen tarkemminkin laskemalla valitun laskentakuukauden palkkasummaan 1.5.2024 yleiskorotuksen.
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.